Nyt kertomus jännittävästä rakupolttoretkestä viikko sitten toukokuun lopulla. Otin kuvia, että saan koko tapahtumasarjan selkeäksi kuvin. Itselleni ja muillekin rakuttamisesta kiinnostuneille. Olen ollut mukana muutamassa rakupoltossa ja vielä on oppimista. Kaikkein tärkein oppi on ollut se, että tulos voi olla muuta kuin odotit. Joskus se voi olla käsittämättömän yllätyksellistä. Tai oikeastaan aina.
Meidän rakuttajien mieleen onkin juuri tuo ihana krakleiden muodostus. Silmä kovana odotamme esineitä yli 1000 asteen polttouunista. Onko? Oi! Paljon. Pinta saattaa olla yllätys ja eläväinen, ja mieliksi, vaikka ei krakleita synnykään. Kaiken kaikkiaan keramiikan lasitepoltot ovat yllätyksiä ja yllätyksiä, rakupoltossa vielä kolmannen ja neljännen kerran yllätyksiä. Tai sitten pihdeistä tipahtaa juuri odottamasi esine, palasiksi, palasiksi.
Rakukeramiikka ei ole käyttökeramiikkaa, vaan se on katseltavaksi ja käänneltäväksi tarkoitettua. Niinkuin Paulan perhostaulu, Einen tonttu tai kelloni. En tiedä tehdäänkö tämän päivän teeseremonioiden kupit enää yhtä käyttöä varten.
Saviesineet muovaillaan käsin tai dreijaamalla. On olemassa erityisesti raku-polttoon tehtyä savea, mutta kaikki käy; olen käyttänyt korkkisavea, dreijaussavea ja jopa kelloihini valusavea. Kuten kaikki keramiikka, ne ensin ns. raakapoltetaan sellaisenaan. Raakapoltetut työt lasitetaan erityisillä rakupolttoon soveltuvilla lasitteilla.
Nyt rakuttamaan eli valmistelemme uunin pihalla.
Kannellinen pönttö kansineen on varustettu kaoliinivillalla. Esineet asetetaan pohjalle. Kaasupoltin sitten tynnyrin aukkoon.
Poltto kestää noin puolesta tunnista tuntiin. Tottunut rakuttaja voi kurkistaa kannen aukosta, onko lasite alkanut sulamaan ja voi saada osviittaa, milloin lasitus on valmis. Reiästä voi kurkata, alkaako lasite sulaa. Tiettyä polttoaikaa ei voi sanoa, se riippuu tulen voimakkuudesta, ilman kylmyydestä...kokemus auttaa hieman. Meidän polttomme kestivät puolesta tunnista melkein tuntiin. Teimme 7 polttokertaa, siis 7 uunillista.
Hehkuvat esineet nostetaan suurilla pihdeilla ensin pönttöön, jossa on revittyjä sanomalehtiä ja johon voidaan heittää puruja tms. Pöntön kansi kiinni ja esineen valtava kuumuus sytyttää lehdet ja purut palamaan. Nyt niitä krakleita pitäisi syntyä ja yllätyksiä monenlaisia. Samaan pönttöön laitetaan muttama esine. Sitten vielä kolmanteen pönttöön kylmään veteen.
Vedestä nostetut esineet ovat vielä mustia ja nokisia, ne puhdistetaan vedellä. Aikaisemmat viitteet krakleista saattavat paljastua vasta tässä vaiheessa noen alta. Tai hehkuvat metallin värit.
Rakupoltossa ne kohdat, joita ei ole lasitettu. jäävät mustiksi noesta. Koristekuvioita voi tehdä piirtämällä ensin vahalla kohdat, jotka halutaan mustaksi. Vaha palaa pois.
Tulishow!
Rakutimme yhden lauantaipäivän myöhään yöhön ja pimeällä tulishow oli upea!
Ja aika vaarallinenkin! Otsatukat on hyvä laittaa piiloon, essu yhdeltä rakuttajalta leimahti liekkeihin ja aiheutti melkein hurjan tilanteen. Vaatteet kannattaa valita huolella, niinkuin opemme Paula pitkässä nahkaessussaan meille näytti.
Sitten saunaan ja nukkumaan Myllylän 1900-luvun alussa rakennettuun kansakouluun. Se on nyt keraamikko Paula Noposen koti ja kurssipaikka. Koti myös tärkeilevälle, mutta kahdesta kanastaan huolta pitävälle komealle kukolle. Laitan seuraavan postaukseen tunnelmista koululla toiseen blogiini http://www.siperankautta.blogspot.com/.
Tekstit
