Aamulla ihmettelin, miksi ulkona on jotain kummallista. Sitten huomasin, navakka tuuli oli vienyt isoista puista kaiken lumen. Satumaisena oli kadonnut.
Edessä oli reilu kilometri loivaa ylämäkeä, potkuria piti työntää. Alaspäin sain laskea sen potkurilla. Vaan siinä tulikin kuuma, sillä pakkanen oli laskenut alle kymmeneen, mutta päälle laitoin kuin lähi kolmenkymmenen pakkasiin, joita on pidellyt kyllä. Lähikauppaan siis huruttelin ja ostin maitoa, piimää ja ruisleivän.
Useita tunteja selasin kuvatiedostojani, valitsin kuvia Piian tekeillä olevaan kalenteriin ja poistin epäonnistuneita otoksia. Sopivan rauhallista Tahvananpäivän puuhaa.
Tänä vuonna olemme olleet hiljaksiin joulunseudun, ulkomaan rakkaat eivät tänä vuonna tulleet.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti