Posket ovat pyöreät, ensimmäiset vaatteet 50 cm ja alle, ovat jo poistokasassa. Paino on nyt melko tarkkaan 4 kg, pituus 53,5 cm.
Katse kiinnittyy mummoon, äitiin, isään, valoihin ja Zoe katselee tarkkaavaisena ympäristöään.
Zoe kuuntelee mummon laulua, äidinkin ja kuuntelee tarkkaavaisena "tuu tuu mustikkarulla, mistäs tiesit tänne tulla..."
Joskus Zoe nukkuu neljäkin tuntia, mutta välillä, niinkuin juuri nyt, ilmavaivat herättävät pikkuisen, vaikka silmissä vipsottaa uni.
Äiti Aisha onkin joutunut maidottomalle ruokavaliolle. Se tuntuikin auttavan ilmavaivoihin , kunnes toissapäivänä innoissamme ruotsalaisella kirkolla tartuimme korvapuusteihin...ja perunamuussiin Maitoa niissä tietysti oli. Suodaan se anteeksi Aishalle, alussa on vaikea ajatella joka suupalaa, mitä siinä on.
Mummo leipoikin tänään maidottomia karjalanpiirakoita. Niihin laitettiin riisimaitoa. Aika hyviä tulikin. Eilen kokeilin piirakoita veteen keitetyllä ohrahiutalepuurolla , mutta niistä ei tullut yhtä maukkaita.
Maitobaarin tarjonta onkin ollut monimutkaista näiden kahden kuukauden aikana. Koko ajan on palvelu baarissa parantunut sitä mukaa kun keisarinnamme hyväksyy äidin läheisyyden ja maitoa alkaa tulla reippaammin. Keskolassa pulloon ja mahaletkuun tottunut Zoe ei oikein aluksi pitänyt koko imetyshommasta. Liian vaikeeta!
Aisha sinnikäs yrittäminen on palkinnut. Nyt Zoe aloittaa reippaasti, mutta jossain puolessavälissä alkaa taistelu, kieputtelu ja vastaanhangoittelu, kun imetystä aloitellessa kaikki oli yhtä taistelua.
Mummo sai välillä, ja isä, tiputella keisarinnalle maitoa taivaasta! En ole tällaisesta keinosta kuullutkaan. Niin sai Zoe maidon makua ennenkuin älysi itse tarrautua siihen maitobaariin.
Aishalla kun vielä on rintasuoja sisäänpäinkääntyneiden nännien takia, Zoe sai sen huitaistua hetkessä irti ja taas uusi yritys asettaa maitobaari asemiinsa. Huitomista ja nipistelyä se aluksi olikin. Nyt ei aina tarvita lisäystä pullosta. Ruokailuvälit ovat lyhentyneet, sillä itkuiselle keisarinnalle on paras antaa maitobaarista lisäjuomaa, jos itku tulee.
Imetykseen erikoistunut kätilö on tullut muutaman kerran seuraamaan syöttötoimia ja antanut arvokkaita vinkkejä. Asentokin oli tietysti uudelle äidille aika mysteeri. Eikä mummo osaa neuvoa, kun ei koskaan imetys kaksosille onnistunut.
Mutta nyt kahden kuukauden kohdalla on oikeastaan vain tuo imetyksen keskivaiheilla alkava kieputtelu ongelmana; toiselle baarikierrokselle keisarinna ei tahdo haluta. Sitten ei tiedä, onko saanut tarpeeksi, pitääkö odottaa ja vaikka odotettaisiinkin, ei tahdo enää kelvata.
Kerron vielä Isä-Meksun mainion keksinnön. Tuntui, ettei äidille jäänyt aikaa nukkua tarpeeksi, sillä syötön jälkeen pumppaamiseen meni melkeinpä toinen tunti, no, isä laittoi toiseen rintaan pumpun, ja piti sitä paikoillaan, kun Zoe naposteli toisella puolella. Oli se näky.
Ei kyllä tämä mummo ole näin monimutkaista syöttöoperaatiota kuvitellut olevankaan. Eikä Aisha osannut sen olevan näin monen mutkan takana; hienosti Aisha-äiti on jaksanut! Moni äiti olisi jo viskannut pumput, suojukset ja muut oheisvempeleet tien poskeen ja siirtynyt pullotteluun. Mutta ei Aisha antanut missään vaiheessa periksi.
Iltapäivällä tulivat Adelaiden isovanhemmat kylään. Tuomisinaan tiikeri Lontoosta ja ihania mekkosia Ranskasta. Australian isovanhemmat ovat urheilullisia ja olivat patikoimassa ja pyöräilemässä Euroopassa, ja tulivat heti saman tien Zoea katsomaan.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti