Yksivuotiaan ehdoilla päiväkirja no.2

Ai unohdin sitten päiväkirjakirjoituksen aloituksen, että sellaista pitikään kirjoittaa. Ei mummo ehdi paljoakaan nettiä aukaista. Tänäänkin on ollut paras päivä mummon elämässä, niinkuin eilen ja toissapäivänä..ajattelin, että kun saan tämän kuukauden yhdessä Zoen kanssa, se on enemmän kuin moni mummo yhteensä vuoden, parin aikana.

Tänään, eilen ja toissapäivänä Zoe on pistellyt punaisia viinimarjoja suoraan puskasta kerättynä ja isommmin piti ne jo piilottaa Zoen silmiltä niitä putsatessaan. Kuinka paljon yksivuotias saa pistellä punaisia viinimarjoja? Sen lisäksi napostellaan mustikoita, vadelmia ja äiti yritti tarjota vielä hieman raakoja karviaisia. Mummo joutui kieltämään!

Ja mihin masuun Zoe pistelee kaiken ruoan: iso annos aamupuuroa marjoilla tai mehukeitolla, lounaaksi lautasellinen mummon kasvimaan vihanneksia ja jotain proteiinia siihen, kanaa, kalaa tai kananmunaa. Illalliseksi samantapainen satsi. Näiden välissä äidinmaitoa, ruisleipäpalasia, kurkkua, paprikaa. Onhan pikkukarhusen posket jo pulskistuneet ja masussakin syöminen ja hyvin nukkuminen näkyy.

Nukkuminen, se onkin ollut ainoa ongelma alusta asti, ja sen mukana keikkuu moni asia sinne sun tänne, niinkuin äidin jaksaminen; mutta nyt mummon pikkukarhunen nukkuu kahdet pitkät 1,5-2 tunnin päiväunet ja kunnon yöunet, 10-12 tuntia. Siihen väliin yksi äidinmaitokeikka.  Nukuttaminen on kestänyt ikuisuuksia, nyt sujuu leikiten. Mummo on nukuttanut muutaman kerrran rattaissa...ulkoilmassa lapsikin nukkuu paremmmin, on mummon mielipide.

Mistähän Zoe ei innostuisi; ihastelee kuin kokentkin kukkaihminen hellästi kosketellen daalian kukkaa ja sivellen nuppua. Koskettelee ihmeissään kurkkuyrtin karvaisia lehtiä, ihmettelee keinun istuimen rakoja ja jokaista naulanpaikkaa, mummon saviötökät pitää saada käteen, isomummin Nalle-neljänviljan laatikko on paras leluvekotin. Mikään ei jää huomaamatta.

Ja mummosta on parasta, kun Zoe painautuu mummon rintaa vasten vähän väsyttyään. Ja nukahtaakin siihen. Ja kun aamulla iloinen naama nousee pinnasängyn laidan reunalta ja haluaa mummon syliin niin iloisena. Äitiä ei ole ikävä, ennenkuin ehkä tunnin päästä kun täytyy päästä maitobaariin. Zoe ei taida koskaan turhia kiukutella.

3.8. taidettiin olla kotosalla, autokin korjaamolla...aikaero oli jo selvitetty ja päivärytmi muotoutunut
4.8. vieraita; Marketta, Marjatta ja Inkeri,mummoja ja yksi mummoksi halajava; mummon avanto- ja sanakavereita
5.8. Zoen ensimmäinen löylysauna meni mukavasti kevyttä sihauttelua ihmetellen, vesileikit paljussa innosta ihkuen
6.8. ulkoilupäivä, Elli tuli hoitamaan kummipikkusiskoaan, aamulla Sakun kanssa skypessä