maanantai 31. lokakuuta 2011

Pullonharja australialaisittain




Pullonharjapuut ovat täydessä "harjassaan" juuri nyt. Se  on suosittu tienvarsipuu, kasvaa jopa 4 metriseksi.  Yksi harja muodostuu useasta kukasta. Pullonharja (bottle brush) on natiivi Australian kasvi.

Ostin yhden taimen, punaista perinteistä en saanut, sain keltaisen.
En tiedä saako niitä tuoda Tirilään, luulisin että voi. Australia on tosi tiukka kaiken syötävän, siemenien ja kasvien tuonnin hallitsemisessa, ettei Australian saarimantereelle tule mitään kasvitauteja, ötököitä ja mitä muita vaaroja saattaa olla. Onnistuin tosin tuomaan rehellisesti ilmoittamalla muutaman ruisleivän. Viennistä en ole varma.

Ehkä pullonharja kasvaa sisäkukkana? Kasvi on tuotu Englantiin jo 1700-luvulla ja menestyy ainakin siellä.
Taidan vielä etsiä siemeniä mukaan. Joitakin natiivikukkien siemeniä sainkin jo.




lauantai 29. lokakuuta 2011

Zoe




Nyt ei enää Zoea itketä, yöunet ovat pitkiä, imetys sujuu....Aisha on tehnyt ihmeitä ja jaksanut enemmän kuin hienosti läpi vaikeiden alkuaikojen kun Zoe ei vielä osannut keskosena imeäkään. Paitsi imemisen oppiminen, Aishan laktoosi-intoleranssi välittyi Zoelle ja aiheutti vatsavaivoja, ilmavaivoja ennenkuin lääkäri neuvoi jättämään pois kaikki lehmänmaitotuotteet. Kävi ilmi, että soijakaan ei Zoelle sopinut. Vuohenmaitoa ja vuohenjuustoja Aisha voi syödä. Kauramaito sopii hyvin. Teimme siitä riisipuuron karjalanpiirakoillekin.

Pikkuinen mustikkakarhu on ruvennut hymyilemäänkin enemmän ja enemmän. Pikkuisen jo odottelimme, ilahduimme muutamasta nopeasta hymystä. Kun jotkut ikäiset jo jakelevat kovasti hymyjään tämän ikäisenä, olimme ehkä hivenen verran jo sivukarein huolestumaan päin. Mutta nyt alkoi tapahtumaan, kerralla kierähdykset, hymyt, pitkät unet! Zoe kiikuttelee sitterissä mielellään. Rattaissa nukkuu hyvin, kunhan ensin ajetaan niin kovaa kuin mummo jaksaa, nukahtamiseen saakka! Jos mummo meinaa hidastaa vauhtia kuuluu rattaista käsky ajaa kovempaa.

Eilen kävi Marjatta, kätilö ja luontaisterapeutti kylässä. Marjatta jo aikoinaan Sydneyssä neuvoi minua odottaessani kaksosia ja mitä selvimmin hyvän proteiinipitoisen dieetin ansiosta vauvat olivat syntymäviikkoihinsä nähden isoja, ja selvisivät hyvin juuri ihanan Marjatan huolenpidon ansiosta.  Syntymän jälkeenkin sain kullanarvoisia neuvoja.

Marjatta katseli Zoea ja sanoi, että Zoe on hyvin kehittynyt, vahva tyttö. Jos joku muukin imettävä äiti lukee tämän, annan teevinkin eteenpäin,  saimme Marjatalta hänen kokemuksensa mukaan parasta teetä äidinmaidon tuotannon lisäämiseksi. (Wileda Nursing Tea, Wiledan tuotteita saa myös Suomesta).


Ja nyt lataamaan mummille lisää kuvia. Olikohan tässä niitä isomummin kaipaamia juttuja Zoesta!

torstai 27. lokakuuta 2011

Äiti ja mummo hämmästyivät sirkustemppuja



Eilen tapahtui ensimmäinen kellahdus masulta kyljelle. Kerroin juuri Aisha-äidille, kuinka hän itse kierähti ympäri vasta 6 kuukauden vanhana. Toki oikeastaan olisitte olleet vasta 3 kuukautta vanhoja, ja siksi piti antaakin tasoitusta. Muistanhan oikein, Piia ja Tepa kun olitte Sydneyssä,  kuinka olitte onnesta pullollaan kun jompikumpi Aisha tai Saku kierähti ja näitte sen ensin. Emme oikeastaan osanneet odottaneetkaan, että Zoe kääntyilisi jo.

Senkun ensimmäinen performanssi oli tehty, tänään vuorossa oli sirkustemppu! Zoe kierrähti masulta selälleen ihan sukkulana. Ja vielä perään toisen kerran. Kun ihmettelimme ja ihastelimme silmät pyöreinä tätä esitystä, kolmas kierähdys! Sitten tuli pisu ja nälkä!

Eilen olin kameran kanssa vierellä ottamassa nakukuvia, niin sain kyljelleen kierimisestä kuvan. Koko kierroksia ei sitten ehditty kuvaamaan.

Nyt on isomummille kuvia ja uutisia! Mummi kuulemas ei kumemmin välitä maisemakuvista ja muista, vaan odottaa aina Zoen kuvia ja uutisia.

Toinenkin ensimmäinen kerta sattui sitten viime yonä. Suoraan putkeen 7,5 tunnin unet huiteli sirkuskarhunpoika. Tätä ennen on nukkunut muutamat noin 6 tunnin unet.

Nämä kuvat sitten oikein erityisesti mummille, lataan lisää huomenna, nyt ei onnistu enempää, junnaa kuvanlataus paikoillaan.




Isomummi haluaa kuvia Zoesta

- Seijankaa kortissa ei sano mittää Zoesta.

- Ja kuka niitä vanhojen talojen kuvia kattoo, sanoo isomummi blogini kirjoituksista, joita Terhi on vienyt kuvineen. Iso kiitos Terhille!

Isomummi haluaa vain kirjoituksia Zoesta. Terhin välityksellä saan uutisia, että mummin olo hidastuu ja on entistä kömpelömpi. Kerran viikossa on kylpylässä veteraanien kuntoutus. Sen jälkeen on mummi väsynyt. Eihän minulla huoli ole, etteikö mummista huolehdittaisi. Mutta totta kai on mielessä, ettei mitään satu ja mitenköhän mummi siellä jaksaa.

Aisha suunnittelee, että tulisi Suomeen ensi kesänä Zoen kanssa, niin näkisi isomummi Zoen. Se olisi varmasti mummille ihana juttu. Mutta sitä ei kerrota vielä mummille. Katsotaan miten Aishan opiskelujen aloituskin sujuu ensin, joko joulun jälkeen tai ensi syksynä. Ja jos voisi tehdä kirjoitustyötä sitten Suomessa, jos saa opiskelut siihen vaiheeseen. Ja tietysti mummokin olisi onnesta ymmyrkäisenä, jos Zoe tulisi. Totta kai itsekin olen ajatuksesta mielissäni, ei näitä aussireissuja kovin usein voi tehdä. Ja Zoe kasvaa...ja Zoen pitää oppia tuntemaan mummo ja isomummi ja muutkin Suomen sukulaiset.

Niin Tepa, tätä ei tarvitse mummille kopsata, ei kannata vielä puhua sinne tulosta, kunhan tulee lähemmäs ajankohtaa. Mutta tämä mummo saa salaa haaveilla siitä.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Hali


Isää ei saa nyt häiritä, isä tekee tutkielmaa. Mutta äitiä saan halia vaikka koko päivän.
Posted by Picasa

Zoe





 
Miten Zoe onkaan kehittynyt  vajaan kolmen kuukauden aikana.

Zoe kiinnitti katseensa mummoon. Pienet kädet huitoivat vauhdilla ja pieni pää etsi sopivaa asentoa mummon sylissä. Zoe liikkuu kovasti ja saattaa hakea nukkuma-asentoa kauan. Aukaisee silmät moneen kertaan ja välillä oikein taistelee nukkumista vastaan. Nyt oli pieni masu täysi ja sopiva kolo löytyi helposti. Äiti-Aisha oli mennyt takaisin nukkumaan. Päivällä lähdetaan kaikki kolme tyttöä kaupungille. Äiti akupunktioon ja muuhun hoitoon, me kaksi hurvittelemme kaupungilla, äiti välillä syöttää pikkukarhun.

Zoe käännähti sivulleen ollessaan vatsallaan peitteeen päällä.

Zoe huitoo ja heiluu ja haluaa katsella maailmaa koko ajan.

Zoe on vahva pieni karhunpentu. Nostaa pään jo korkealle ja pitää siellä.

Zoe on pisimmillään nukkunut 6 tuntia viime yönä.

Zoen on enimmillään valvonut 4 tuntia, tänä iltana. Osan siitä innokkaan rauhallisena, osan itkuisena, osan kiukkuisena. Sitten karhunpentu oli jo yliväsynyt ja huusi vaan. Ja välillä söi ja taas söi. Äiti-Aisha oli huolissaan, saako Zoe tarpeeksi maitoa.

Zoella näyttää olevan kiukutteluaika illalla seitsemän aikoihin. Silloin itkettää vaikka on kuiva vaippa, masu täysi ja sylissä niin päin ja näin päin. Mikään ei auta. Kunnes silkkaa väsymystä uupuu pieni.

No onhan Zoe kasvanut! Painoa on jo kaksi kertaa syntymäpaino. Koko ajan saa pakata pieniä vaatteita pois jo.

Ihan tuli mummolle kyyneleet silmiin, kun Zoe asettui rauhallisesti äidin rinnoille ja tiesi heti miten sitä maitoa saa. Kahdessa viikossa kun olin omilla reissuillani, on myös imetys huimasti kehittynyt . Muisto vain kun tiputtelimme pullosta maitoa Zoen suun ja tissin, että luulisi sen tulevan äidiltä ja niin innostuisi imemään. Maitoa taivaasta! Nyt ei tarvittu mitään kommervenkkejä. Nyt Zoe osaa jo käyttää tilannetta hyväkseen ja käyttää äitiä välillä huvituttina. Tuttia Zoe ei ole saanutkaan. Mutta taistelija Zoe pistää valillä kampoihin kesken kaiken tässä imetyshommassa. Silloin menee vielä kauan, pidetään taukoa ja röyhtäytetään ja koetetaan kelpaisiko taas. Voi olla, että muutama siemaus onkin se tarvittava makupala, että uni alkaa painaa silmäluomia.

Zoe on niinkuin äitinsä Aisha pienenä, pää putkahtelee poispäin ja taas toiseen suuntaan, katse seuraa kaikkea mitä tapahtuu. Saku-eno taas asettui kenen tahansa rinnalle mukavasti ja pysyi siinä yhdessä paikassa sivuille vilkuilematta nauttimassa lämmöstä ja halauksista. Sanoimme Aishaa pienenä madoksi, kun pää ilmaantui pinnasängystä kuin mato omenasta tutkimaan maailmaa.

Isä Nigel hoitaa paljon, mutta tutkielma pitäisi saada valmiiksi. olkapäältä on kuitenkin aika kiva katsella, jos olen hiljaa ja kiltisti, tietää Zoe. Mutta on paljon katseltavaa, Max-koira kulkee eestaas, terassilta leikkivät valot, joita voi katsella kauan.