Tanssien hautaan ja muita saunakeskusteluja

Myllysaaren saunassa perjantaina, lämpimän kostea marraskuun ilta, lämmintä +7, vesi jo ehti pakkasten aikana kylmetä avantovedeksi +2C. Kovin lämmintä marraskuuksi. Ensiumi suli pois aikoja sitten eikä luvassa ole uutta lunta aikoihin.

"Tämän upeampaa tunnetta ei voi olla". No niin, katselen ympärilleni, suuri osa meistä on reippaasti keski-iän toisella puolen, ja olen samaa mieltä, kyllä, meille, tälle saunaporukalle parempaa tunnetta tuskin muualta löytää. Ehkä nuoremmilla on paljon muuta, mistä tällaiset supertunteet saa (melkein kirjoitin kicksit, mutta paasaan usein englannin turhasta käyttämisestä, en keksi juuri nyt siihen kunnolla sopivaa käännöstä = supertunteet?)

Seisomme napasillaan kaupungin parhaalla terassilla. Joku paistaa makkaraa, joku makoilee penkillä "ottamassa aurinkoa" eli ilmakylpyjä,  tarjolla täydellä teholla. Avannosta noustessa veri kiertää lämpimästi ja terassilla voi istua, jutella, loikoilla. Anu Saagin kertoi jossain lehdessä nuoruus- ja kauneusvinkkinsä: pese kasvot jääkylmällä vedellä. Miten kauniita me olemmekaan täällä Saimaan viileyden äärellä, dippaamme useamman kerran saunomisen välissä ja jopa uimme muutaman vedon avantokylmässä vedessä, siis jotkut. Mutta muutama kerta saunaan ja välillä dippi on illan ohjelmaa.

Pohdimme siinä napasillamme, miten lähestymme vanhuutta, sen tiedämme hiippaavan aika nopeasti, emmekä osaa vastaankaan sanoa. Nyt yksi saunaystävä käy Virossa hoidoissa. Hm..huomaan ajatuksen, ettei täällä saunassa taida olla ketään kauneusleikattua. Oikeastaan on aika lohduttavaa katsella saunojien pulllukoita muotoja, toisilla jo kuivakkaa hoikuutta, toisilla riippuvia rintoja. Joukossa saattaa olla jokunen sileäihoinen, nuoria, nuoria. Mutta puhe on pelkästään positiivista vanhenemisen hyväksymistä.

En usko, että meistä kukaan kahdehtii takaisin nuoruden kimmoisaa ihoa. Kaikki saunojat ovat tervejärkisiä, sillä eihän yleiseen saunaan ulkonäköpaineiset tule!

Mutta niin, siinä  jutellessamme lupasimme auttaa toinen toisiamme, että ainakin sovitaan kyyti saunaan sitten kun itse kukin ei itse pääsisi.

Näinhän nytkin teemme. Saunan kunniahelmi Helmi täyttää juuri 85 vuotta ja on käynyt saunomassa joka viikko yli 50 vuoden ajan kesät talvet. Helmi on esimerkki, miten energiseksi varsinkin talviuinti tekee. Helmi haetaan saunaan. Ja haetaan niin kauan kuin jaksaa mukana olla.

Kaikki meistä haluaisivat tanssien hautaan. Kukaan ei haluaisi tilanteeseen, jossa tarvitaan toisten apua, emmekä enää voisi nauttia yhteisistä asioista. Mutta totesimme, että niin ei tosielämässä usein tapahdu. Kremppoja ja vaivoja on edessä useimmilla.

Siinä seisoimme, yksi saunahattuinen, kaksi nuorta eläkeläistä, kaksi työikäistä juttelemassa kaupunginlahden yli kaupunkimme valot, Saimaan ranta tummana. Millaisia vanhuksia meistä tulee jo muutaman vuoden päästä? Voimme aika varmasti helpottaa niitä viimeisiä vuosiamme, jos kauneuskäsittelemme ihomme ja mielemme avannossa niin kauan kuin jaksamme!

Sitäpaitsi, ihan varmasti, tällaista yleistä saunaa ei taida Suomessakaan kovin montaa olla, kaikilla näillä lisäihanuuksilla: kaupungin valot heijastelevat veden pintaan illan hämärtyessä, sisävesilaivat  puhaltavat lähtöpillinsa ja lipuvat ohi. Harakkapariskunta residenssissään lähipuussa odottelee makupaloja. Sauna lämmitetään puilla. Grilli kuumenee. Lauteilla käy joskus mieletön sorina ja porina. Vastankin saa tuoda. Lapset saa tulla. Ja Saimaan vesi on raikasta läpi vuoden. Olemme kaupungin parhaalla terassilla.