Reippaina naisina liikkeella

Äiti on odottanut tytärtään kotiin, ja aina välillä huokaillut kurjuuttaan ja päiviensä hupenemista.
No, ei äiti niin hupenevassa tilanteessa vielä ole, vaikka jo yhdeksääkymppiä lähenteleekin, jos eilisen mukaan katsotaan!

Päänsarkyjä on ollut melkein joka päivä, johon äiti on viimeisen vuoden aikana kysynyt syytä neurologilta, parilta terveyskeskuslääkäriltä ja saanut etupäässä neuvoja ottaa Panadolia tai Panacodia.

Lääkäri ei ole hyvä kun ei lähetä tutkimuksiin. Kuitenkin on moneen kertaan todettu, ettei äidilla ole neurologisia vaivoja, kaikki veriarvot ovat olleet hyviä. Syytä päänsräkyihin ei löydy. Vastassa on vain ikä.Ehkä.

Tilasin ja sainkin eiliseksi yksityislääkärilta, Jyrki Tikkaselta, ajan päänsäryn selvittelemiseksi. Äiti olisi halunnut "kirurgin" kun hänen mielestään sellainen on parempi kuin joku yleislääkäri. Neurologi kun oli jo käyty. Selitin, että kokenut yleislääkäri olisi nyt se paras vaihtoehto, että kirurgit etupäässä leikkaa potilaita. Kirurgi-sanalla on kunnon kaiku äidin silmissä.

Lääkäri antoi lähetteen kaularangan röntgeniniin, ja sellainen oli äidin mielestä hyvä, että tutkitaan. Sen sijaan lääkärin yritys selittää, että päänsarky saattaa johtua joistakin lääkkeista ja viettikin aikaa tutkimalla äidin lääkelistaa, ei uponnut ja sain sitä selittää kotona moneen kertaan. Listasta löytyi kaksi mahdollista syyllistä, Amlodiplin ja Ramipril, joissa sivuvaikutuksina on juuri päänsärkya ja huimausta.

Tikkanen arvioi, että Lappeenrannassa tarvittaisiin geriatrian erikoislääkäri, sellaista ei ole. Ehkä joku on erikoistumassa, mutta emme saaneet sillä erää nimeä esille.

Siinäpä se. Vanhuksia on paljon, ja tuntuu, että heitä ei enää hoideta kun ikää alkaa olla lähes yhdeksänkymentä, ainakaan terveyskeskuksessa. Syö vaan Panadolia, sanotaan.

Olisi kuitenkin hienoa, jos ikäihmisten oloa helpottettaisiin ja elämä olisi elämisen arvoista loppuun asti. Varsinkin kun ikäihminen on napsakka mummi kuin meidän, hoksottimet kohdillaan ja kaynti suora, vaikka päivä paivältä haparoivampi. Sen huomasin oltuani tuon pari kuukautta poiss a matkoillani. Ajattelen jo tässä itseänikin. Mitä jos minulle sanottaisiin, että ota vaan Panadolia eikä asiaani oikein kuunneltaisi?

Miten nyt jatkettaisiin tästä?

Siis eilinen,reippaina naisina liikkeellä:  ensin röntgeniin, sitten ruokakauppaan, sitten äidin päiväunet, sitten toiseen kauppaan ostamaan pääsiäisnarsisseja, sukkia ja suklaamunia jälkikasvulle. Sitten vielä mentiin kyläilemaan. Eli kyllä äiti jaksaa jos itse haluaa. Enka kuullut yhtään valitusta päänsärystä!

Minä jatkan vielä päivää avannolla ja saunomisella.