tiistai 1. marraskuuta 2011

Suomenkielellä Melbournessa




Viime lauantaina olimme  aamulla suomalaisella kirkolla Melbournen Heidelbergissä. Siellä kokoontuu kerran kuussa suomalainen leikkiryhmä. Eikä Zoe ollut nuorin, vaan 5-viikkoinen pikkuinen oli myös jo mukana.  Zoekin katseli aluksi ihmeissään muita lapsia, sitten tuli nälkä ja sitten Zoe nukkuikin lopun aikaa. Onneksi äiti ja mummo oppivat monta suomalaista leikkilaulua!

Äidit tuovat terveellistä pientä purtavaa, laululeikkien jälkeen syödään yhdessä ja samalla lapset saavat leikkiä kirkon, joka on tavallinen omakotitalo, pihalla. Siellä näytti olevan myytävänä villasukkia ja jokunen räsymattokin, myös kahvia ja jotain muitakin suomalaisia tuotteita.

Isommille lapsille on sitten oikein Suomi-koulu joka toinen lauantai.

Lasten kielenoppiminen näyttää olevan jatkuva puheenaihe äitien keskuudessa. 26 vuotta sitten lasteni syntymän aikoihin  monet ulkomailla asuvat äidit, joiden puoliso ei ollut suomalainen, kokivat suomen turhana tai valtakieltä haittaavana, eivätkä puhuneet lapsilleen suomea. Nyt on asenne muuttunut, on opittu, että lapset oppivat luontevasti useampaa kieltä yhtä aikaa, jos kielen antaa kehittyä luontevasti.

Saamani neuvo oli, että kukin henkilö puhuu systemaattisesti lapsen kanssa omaa kieltään, eikä suostu vastaamaan muunkieliseen puheeseen kahdenkesken. Siis esimerkiksi äiti suomea, isä englantia, mummo vaikkapa urdua niinkuin meillä. Sitten yhdessä ollessa puhutaan jotain yhteistä kieltä. Kunhan vain tuo tärkeä yksi henkilö-yksi kieli periaate pysyy. Tämän neuvoi suomalainen kielitieteilijä, jolla itsellään oli monikielisiä lapsia. Tämä oli yksi tärkeimmistä neuvoista, joita lastenkasvatuksen suhteen sain. Olen ikuisesti kiitollinen; neuvojan nimeäkään en enää muista!

Olen  siitäaika onnellinen mummo, että pieni tyttärentyttäreni oppii suomenkielen heti pienestä pitäen. Kun äiti-Aisha pitää omasta osuudestaan huolen, koetamme kaikki muut perheenjäsenet olla avuksi.

Netistä löysin kielentutkija Sole Pietikäisen blogin, jossa hän kertoo niin tutkijan kuin kolmikielisten lastensa kielenoppimisesta. Sole kirjoittaa Kulkuriin Kaksikielistä kakkua leipomassa -blogia, jonka

Kotikonstein-teeman alla hän kertoo kokemuksistaan kolmikielisen perheen äitinä
Tiedon iloa -teema sisältää tietoa kaksikielisyydestä
Kaksikielistä kakkua -teema sisältää pohdintoja Soilen oman tutkimuksen tuloksista.

Etäkoulu Kulkuri taas on ulkosuomalaisten lasten oma koulu, jossa voi oppia suomea, eri oppiaineita suomeksi tai tarvittaessa suorittaa koko peruskoulun oppimäärän  lapsen asuessa ulkomailla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti