Äitienpäivä

Juttelimme skypessä kimpassa, isomummi, minä, yksi poika Kiinassa, tytär ja ensimmäinen lapsenlapsi Melbournessa. Siis neljä polvea.

Zoe esitteli kiipeilytaitojaan ja rummutti palikalla näppäimistöä. Zoe osaa nousta seisomaan tukea vasten, mutta ei osaa siitä vielä laskeutua alas. Sitten pitää huutaa äitiä.

Söimme sitten äidin kanssa matikkasoppaa ja maisteltiin tiramisukakkua. Loppupäivä kului puutarhassa...tai kuten äiti vaatii "höh, mikä puutarha se on". Okei, pihalla. Piha onkin parempi kuvaamaan meidän ...pihaa.

Sain istutettua lava-kasvihuoneeseen salaatteja, käännettyä kasvipenkin, levitettyä kahvinporoja myyränreikiin ympäri pihaa ainakin kaksi ämpärillistä...kiitos Tepan ja Teboilin ;) Myyrät eivät kuulemma tykkää kahvinhajusta. Menkööt tuonne takapihan taa metsikköön! Vähemmän on reikiä tänä vuonna, mutta liekö millaisia poikueita varttumassa maan alla jo.

Tomaatintaimia otin ulkokoulutukseen muutaman, turhan tuulista hennoille taimille. Niitä on aivan liikaa ja ne alkavat olla liian hujoppeja nekin. Paula ystäväni keraamikko ja puutarhuri neuvoi laittamaan ne syviin ruukkuihin (esim. maitotölkkeihin) ja ravinteikkaampaa multaa lisäksi.

Joskus äitienpäivänä on saanut olla kesämekossa. Ei nyt, tuuli viuhuu. Lämmintä viitisentoista astetta.