Mee Reebua

Etsin kiiltavan kansainvalisen liukkaalta Changin lentokentalta paikallista ruokaa. Siis Singaporen lentokentalta. Kohta jatkuu jannittava matka Melbourneet. NYT pitaisi olla lentotiet auki!

En oikein osaa kasittaa noita nykyajan lentolippuja eli ei lentolippua ollenkaan. Kukaan ei kysynyt lippua. Sen sijaan mina sekosin lahtoajassa. Mitas laittavast sellaisia sekavia lapuskoita sahkaopostilla, ja mitas kuka miten kayttaa AM JA PM aikoija. Luin, etta lahto on 11,40 ja sehan tarkoittaa aamua. Mutta siina perassa olikin PM ja huomasin sen edellisena iltana myohaan. Kassit ja pussukat oli pakattu Heidin ja Hadiksen avustuksella piirua myoten, auto paketoitu Jassun pihalle, hyvan matkan toivotuksen monin puolin saatu.

Kentalla viela vahan jannitin sita lippua, onko se tuo nyt ihan TODELLINEN lippu ja onko se elektroninen viisumi jonka Saku teki, oikea ja virallinen ja kaikin puolin hyvaksytty.

Nyt Singaporen kentalla sanoi virkailija "Australian viranomaiset haluavat tarkistaa jotain, rouva odottakaa 20 minuuttia". Sekin viela! Ehdin valaytella mielessani jaamista Singaporeen ja miten Saku saisi hoidella minut taalta pois. No sain sen boarding passin kuitenkin ja nyt pit'isi olla loppumatka ihan voittamattoman selva. Ajattelen vain miten se pieni Zoe Peppi Aleksandra on siella odottamassa mummoaan. Ja saankohan heti halit!

Soin siis Mee Reebua. Poika sanoi "it is very not". Olikin, mutta ihanaa. Nuudeleita, bamboo versoja, paistettua tofua, korianteria ja tuoretta vihreaa chilia runsaasti paalla. Kananmuna, jota en vaan koskaan syo.
Finskin aamiainen oli kamala, teollista ruskeaa kastiketta ja siina lilluvia perunoita, ja kananmunakokkelin viipale. Illallinen yhta kamala nimeltaan Wallenbergin pihvi, mika ei ollut pihvia nahnytkaan, pallero jotain jauhettua jauhoista mossoa samanlaisessa killuvassa ruskeassa kastikkeessa.

Aika loppuu tassa lentokent'n koneessa...