maanantai 22. elokuuta 2011

Melbourne

Mitäs muuta mummo on sitten tehnyt Melbournessa kuin kulkenut Zoen aikataulun mukaan.

Eilen kävimme Sakun kanssa Melbournen keskikaupungilla kävelemässä, päädyimme Yarra-joen rantaravintolaan kahville, söimme sushit. Lähes 4 miljoonan kaupungin keskusta on hullunkurinen näky kun lähestymme sitä 10 km matkalla Aishan kotikulmilta Prestonista, kun 55 kerroksisia pilvenpiirtäjiä kohoaa yhdestä kohdasta keskellä laajoja asuinalueita, joka suuntaan levittäytyvät omakotitalot pienine pihoineen alkavat ihan pilvenpiirtäjien tyvestä. Se on kuin ylösalaisin kaatunut sieni, keskikaupunki sen vähän repaloitunut kanta  ja punatiiliset mökit, tiiviisti toisiinsa rakennetut, muodostavat heltan, joka on laaja, aaltoileva ja osistaan vinksahtanut ja vanha.

Ikäänkuin täällä ei olisi tilaa rakentaa kerrostaloja keskustan ulkopuolelle...mutta aussit rakastavat asua matalissa omakotitaloissa, joita ympäröi lauta-aita ja piha on postimerkki usein, tärkeintä on grilli. Etupihalla on muutama puska tai parhaassa tapauksessa ihana magnolia-puu. Magnoliat kukkivat juuri nyt, kevät on tulossa juuri...virallisesti Melbournessa on vielä talvi  reilun viikon, päivällä lie ollut parikymmentä astetta ainakin.

Keskusta oli aika tylsä, eikä sen kummenpi kuin paremmin tuntemani Sydney. Sydneyn ympäristö on huomattavasti monimuotoisempi ja satama-alueen takia mielenkiintoisempi.  Eikä mitään uutta ihmeellistä Australiassa,. Meininki oli ihan sama kuin silloin ennen 25 vuotta sitten. Sanoinkin Sakulle, ettei minulla ole ollut mitään hinkua tulla Australiaan ennen Zoen syntymää. Voi olla, että menen tuonne korkeimpaan rakennukseen. joka on yli 55 kerrosta ja katselen siellä maisemia, ehkä mielellään menen maaseudulle ja rannikolle ja Phillip Islandille katselemaan pingviinejä....mutta mieluummin vietän aikaa Aishan kanssa.

Sakun kanssa söimme sushit. Ne ovat supersuosittuja täällä. Erikoisuutena sushirulla; sushipötköä ei ole leikattu, vaan siihen tartutaan käsin ja pistellään poskeen kuin kebabrulla. Onkohan täällä keksitty. Kuulostaa siltä; helppoa sushia ausseille. Aussit tykkää kaikesta helppona. Miksi opetella syömäpuikoilla syömään sushia, reiluun kouraan vain ja haukkaa siitä!  Siihen voi toki tiputtaa soijakastiketta ja sipaista washabia aina lisää haukatessaan. Sisältökin on hieman uutta, mm. teriyaki kanaa tai muita yhdistelmiä, joita en ole susheissa perinteisesti nähnyt.

Toissailtana kävimme vietnamilaisessa ravintolassa, ruoka oli ihan kiinalaista. Aishan katu, HighSt, joka kulkee usean asuinalueen läpi, on kilometrejä pitkä.Vuorotelleen intialaisia, libanonilaisia, kreikkalaisia, italialaisia ravintoloita ja kauppoja. Oikein etsin ausseihin viittaavaa kauppaa tai nimeä: Australian men´s clothing ja joku AussieSports.com kyltti osui eteen, yksi Fish´n´chips, lainattu sekin englantilaisilta suoraan. Ratikassa edessä olevista 12 kyytiläisestä oli 10 aasialaista alkuperää.

Tänään vierailimme ihanan puheliaan aasialaisen rouvan pitämässä orgaanisessa ruokakaupassa, jossa oli ihan aasialainen meininki ja aikamoinen sekasotku, mutta olipas mahtava palvelu ja tietokaivo siinä kaupassa. Ostimme orgaanista kaakaojuomaa, savutofua ja Aishalle kosteusvoidetta ja kasvojenpuhdistusemulsiota. Mukaan vielä tummaa suklaata. Zoe nukkui herkullisesti ja  mukavasti kantoliinassaan. Pikkukaupat ovat täällä vielä voimissaan ja tosi suosittuja. Vastapäätä on lempparileipomo, libanonilaisia baklava-leivonnaisia ja ihania välimerelllisiä leipiä, vaikkapa valkosipulitaskuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti