Zoelle hurraa! Ensimmäiset askeleet!

Zoe onkin harjoitellut homman viimeisen päälle ja otti ensimmäiset askeleensa eilen, 1 vuoden ja 5 kuukauden ikäisenä, aivan kuin äitinsäkin. Saku enolla vei kauemminkin. Jo pitkään näytti siltä, että tuosta vaan kohta menee, mutta aina käsi hipaisi jotain tukea. Kiipeämiset, kyykystä nousemiset ja kaikki muut temput olivat jo rutiinia. Toissapäivänä olimme skypessä ja Zoe seisoi tovin itsekseen ja näyttikin, että siitä, siitä vois lähteä. Ensiaskel oli siis todella lähellä. Aisha kertoi, että Zoe oli hymyillyt koko naamallaan silmät sirrillään onnesta ja katsonut hyväksyntää. Enkös nyt osaakin! Taputtakaa! Nyt alkoi perheessä ihan uusi aikakausi. Meksu on iloinen, että on pyöräillyt töihin ja hankkinut hyvän kunnon, että jaksaa juosta Zoen perässä puistossa ja rannalla. Neiti pikkukarhunen on nimittäin osoittanut huimapäisyyttä suorastaan laskemalla pienelle isosta liukumäestä ja vipeltää kontatenkin vauhdilla joka paikkaan määrätietoisesti. Katselin skypessä, kuinka Zoe keräsi syödessään monta liukasta makaronia yhdellä kädellä tiukasti pieneen kouraansa. Motoriikka on napsakkaa. Lusikoi puuronsa reippaasti ja osaa käyttää haarukkaakin. Mummon tyttönen.