Suklaamunia aamiaiseksi

Aamiaisen ja herätyksen tarjosi Elli 5 v, meidän perheen neljättä sukupolvea.
Olen lapsenlikkana yökylässä Valkealassa.

- Seija, herää jo, tehhään jo sitä pullaa! Kello oli 6.40. Ellillä oli bailatiinomekko jo päällä. Suklaamunat odottivat pöydällä aamiaiseksi. Pullataikina laitettiin yhdessä alkuun, Elli leipoi kaiken ihan itse, tein vain loppualustuksen ja yhden nallepullan malliksi.  Lopuksi keittiö piti siivota, tietenkin asu tuli soveltaa sopivaksi. Hanskat käteeen ja lippis päähän. Sitten keitettiin kahvit ja syötiin nallet.

Sitten bailatiinon vuoro. Elli on opetellut upeita liikesarjoa äitinsä kanssa, sillä äiti  opettaa bailatiinoa yhdessä Ellin kanssa. Sitten piirrettiin yhdessä lukematon määrä eläinkuvia ja askarreltiin. Jossain vaiheessa asu vaihtui pakistanilaiseen shilwar kamiz-housumekkoasuun, joka on tullut Ellille tyttäreni perintönä. Oi, ihan äidin sydän hipsahti, kun Elli ilmaantui Aishan mekko päällä. Siihen liittyy niin paljon muistoja. Mekon malli ja väritkin ovat perinteiset. Muistanko oikein, että Pakistanin phuppo (täti) on sen teettänyt parikymmentä vuotta sitten.

Päivän tunnus oli: Minä päätän mitä tehdään. Siis Elli.