torstai 4. maaliskuuta 2010

Äidin ja Manun rytmit sekaisin

Äidillä on flimmeri, Manulla on myös jonkinlainen rytmihäiriö. Molemmat ovat olleet aktiivisia. Äiti rintamanaisten toiminnassa ja Manu pressana. Äiti on  voimistellut viime vuoteen asti aktiivisesti, ajanut pyörällä, hoitanut isoa taloa ja puutarhaa. Manu on pelannut lentopalloa, tehnyt metsätöitä, kummallakin siis hyvä peruskunto ja ovat samanikäisiäkin. Rytmihäiriöstä olen yrittänyt ottaa selvää  ymmärtääkseni äidin tilannetta, ja ja nyt ilmestyi tietoa sivukaupalla Manun rytmihäiriön myötä.

Minä kuin äitikin ihmettelimme, etteikö Manulla ole entisenä pressana  korkean profiilin henkilönä omaa henkilääkäriä, joka on langan päässä tarvittaessa. Ei näköjään ole. Iltalehden otsikko oli aika kamala: Sairaalan vastaus Koivistojen hätään: tulkaa vasta ensi viikolla. Siinäpä vertaistukea korkealta taholta; terveydenhuolto puhuttaa myös entistä presidenttiämme.

Lehdessä annettiin selvät 5 faktaa rytmihäiriöistä. Laitankin ne tähän, sillä ne olivat minullekin osittain uutta ja sisältävät maallikolle sopivaa tietoa. (Tässä Wikipedian laajempi artikkeli flimmerista, tässä yleisemmin rytmihäiriöistä.)

1. Sydämen rytmihäiriöitä on monta eri tyyppiä. Kaikki kokevat ajoittain ylimääräisiä sydämenlyöntejä.

2. Yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö  on eteisvärinä (flimmeri) . Iäkkäistä ihmissitä jopa kymmenes kokee sen. Äidillä on tämä.

3. Nopeassa rytmihäiriössä sydämen pumppausteho heikkenee, ja potilaan keuhkoihin voi kertyä nestettä. (Manulla näin).

4. Eteisvärinään liittyy aivohalvauksen vaara. Sydämen eteisen sisälle saattaa syntyä hyytymä, joka voi siirtyä verenkierron mukana aivoihin.

5. Eteisvärinästä on vaikea päästä kokonaan. Se saattaa uusia aika ajoin ja siksi siitä kärsivä tarvitsee lääkehoitoa tai kajoavia hoitoja. Äidillä ei enää kolmen todetun flimmeritapahtuman jälkeen tehdä rytminsiirtoa. Tämä johtunee iästä ja veritulpan mahdollisuudesta. Lääkkeenä Marevan ja sen tarkkailuun INR-verikoe, nyt 4 viikon välein.

Lähde: kardiologian professori Pekka Raatikainen, Tampereen Yliopisto/Iltasanomat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti