Oi Elli.
Eilen kun tulin tänne Valkealaan lapsenlikaksi, ai ei nyt likka, vaan mummokki olen. Isotäti oikeesti. Elli 7 v. esitteli minut Iida-kaverilleen ja katselimme
aakkoskortteja Australian eläimistä. Selitin Iidalle kuka oikein olen ja että olen siellä
Australiassa asuvan pikkuvauvan mummo.
Elli kipaisi huoneeseensa ja toi kauniin rasian.
-Täällä on yllätys.
-Monta kertaa koputan, että rasia aukee?
-No kolme, vastasin.
-Yks kaks kolme.
Ja kansi aukeni kuin aukenikin kolmannella ja Elli veti esiin kuvan.
-Tässä on mun pieni tyttö.
-Se asuu siellä Australiassa.
-Lue se nimi siitä takanta, ojentaa Elli kuvan minulle.
Luin nimen: Zoe Peppi Aleksandra. Kuvan olin antanut Ellille ennen Australian matkalle lähtöä, se oli
se sinihattukuva, ensimmäisenä päivänä otettu.
Elli on otettu pienestä tyttöserkustaan. Kaikki muut serkut ovatkin poikia ja Elliä vanhempia, niin
isän kuin äidin puolelta.
Nyt on yhdessä tekemämme lihapullat uunissa, Elli pyöritti ne kaikki itse pellille. Ei siinä kauan hutissut. Nyt on vaikea päättää mitä teemme, askarrella, mennä uimaan, mennä ulos kavereiden kanssa, tehdä piparitaikina huomiseksi, leipoa pullaa. Ehkä ehdimme osan tehdä tänään, huomenna on lauantai ja ehdimme vaikka mitä sitten!
Ellin pullat 2010
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti