torstai 1. joulukuuta 2011

Torilla Melbournessa



Ruisleipä

Oikeastaan pyysin Aishaa näyttämään miten linkataan joku oma entinen sivu uuteen kirjoitukseen.
Valitsin ruisleipäsivun siksi, että ajattelin kirjoittaa päivän retkestä South Melbournen Marketiin, eli sisätorille. Yksi ruisjauhos'kki löytyi, 7 dollaria kilo ( noin 5 euroa).

Tutkin nimittäin aina mahdolliset ruisleipätarjonnat. Niitähän saa vain deli-tyyppisistä tai luomukaupoista. Tänään bongasin 7.70 dollaria maksavan leivän, yksi siinä vain oli, South Melbournen torilla.

Omassa lähiluomukaupassa on ruisjauhot kilottain juuri alle 4 edollaria ja 5 kg pussissa 16 dollaria (noin 12 euroa). Hintaerot ovat aika suuret. Ruisjauhot ovat täällä jotain eksoottista superruokaa, jota harva tuntee edes. Kovin harvasta paikasta niitä saakaan, Sydneyssäkin metsästettiin Lisan kanssa 20 kilometrin päästä.

Olen tehnyt jo aika monta satsia reikäleipiä oheisen ohjeen mukaan. Lukijoiden kommentit olisivat tervetulleita; saako ohjeestani selvää. No, ainakin Aisha osaa nyt paistaa itse ruisleivät. Harva niitä Suomessa nykyisin paistelee. Niin, olihan siellä delin hyllyllä Finncrispiä muutama paketti.

Torilla oli puolalainen herkkukauppa, joka erikoistui eurooppalaistyyppisiin makkaroihin. Ostin puolalaisia isoja nakkeja "frankfurters" ja ne olivat Ikean sinapin kanssa ihan oikean makuisia. Venäläisenä mainostettu lenkki on kuulema tietyn suomalaisen sinisen lenkin veroinen.

Kun nyt bongailen uusia tuttavuuksia ruokapuolella, eteen sattui jumina, perunan ja päärynän risteytykseltä näyttävä pallukka.

Aishan herkkuja grillattuja artisokan sydämiä, vuohenmaitojuustoa ja sinihomejuustoa vielä kassiin.
Kalapuodista valitsin lahnan sukuisen kalan "Red Emperor" eli punainen keisari.

Luomukaupasta ostin vielä pähkinöitä ja seesaminsiemeniä dukkahia varten.

Ostokset tehtyäni tapasin vihdoin Tiinan, jonka kanssa olimme vaihtaneet viestejä, mutta nyt tapasimme ensimmäistä kertaa. Tiina minulle tästä torista kertoikin. Jos suomalaista edustaa yksi hapankorppu paketti hyllyllä tököttämässä, italialaisia ja kreikkalaisia erikoisherkkuja oli delit pullollaan. Voihan jauhosäkkikin edustaa suomalaisuutta. Samaan aikaan sattui kauppaan saksalaispoika, jolle selostin sitten ruisleivän tekoa. Tuli myös etsimään ruisjauhoja, kaipasi kunnon leipää ja oli päättänyt ryhtyä jauhojen etsintään. Leivänteko ei niinkään ollut hallussa. Liisa sensijaan oli iloissaan tuomastani leivänjuuresta ja aikoi leiväntekoon hänkin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti