Mietin miten tekisin blogin järkeväksi ja päätin, että kirjoitan "päivä viikossa" ja sitten jostain erityisesta aiheesta kun se tuntuu tarpeelliselta Kirjoitin jo omasta terveydentilastani, nyt äidin vuoro. Kaikkea muuta sitten kirjoittelen toiseen blogiini http://www.siperiankautta.blogspot/ com.
Äidin tämänhetkinen terveydentila flimmereineen.
- Siul on paksu veri sano Riit (tohtori Strid) ja vaan meni sängyn ohi. Siitä se alko, tutkimukset, että veri on paksua, kertoo äiti. Tämä tapahtui selkäleikkauksen jälkeen kymmenkunta vuotta sitten. Silloin koverrettiin luuta, että saataisiin hermo vapaaksi. Leikkaus onnistui hyvin Ortonissa Helsingissä. Äiti heitti melkein voltin kun lääkäri yksivuotistarkastuksella kysyi, miten selkä jaksaa. Nyt ovat vesivoimistelut, pyörälläajo, puutarhatyöt ym. jääneet. Puutarhassa äiti puuhasteli vielä viime kesänä 2009. Uskon, että äidin peruskunto on aina ollut erinomainen ja siksi on pysynyt näinkin hyvässä kunnossa tähän asti. Tämän vuoden aikana äiti on laihtunut, hidastunut, voimat vähenneet, vaikeantuntuiset päänsäryt ovat melkein päivittäisiä, sydämen rytmihäiriö on jäänyt pysyväksi. Vai sattaisiko rytmi mennä itsekseen normaaliksi?
Ikäisekseen vielä virkeällä 87-vuotiaalla äidillä todettiin sydämen rytmihäiriö (flimmeri) ja ensimmäinen rytminkorjaus tehtiin alkuvuonna 2009. Tai niinkuin äiti kertoi kaikille aluksi, sydämensiirto. Flimmeri uusi muutamaa kuukautta myöhemmin ja kolmas oli nyt joulukuussa 2009. Silloin äiti oli kaatunut yöllä, mutta kun mitään ulkoisia ruhjeita ei näkynyt, ja tullessani seuraavana päivänä ei tuntunut tarvetta lääkäriin. Äitikin vähätteli, että mitenkäs sitä nyt kaaduinkaan, kun ei siinä mattoakaan ollut kompastuakseni. Siinä saattoi olla jokin pienehkö aivokatkos, ja rytmi mennä juuri siinä kaatumisessa, sillä jälkeenpäin äiti sanoi jalkojen tutisseen. Äidillä ei ole rytmin muuttuessa kipuja, niinkuin monilla on, se tapahtuu ikäänkuin huomaamatta. Väsymys vain lisääntyi ja voimattomuus, niinpä päätimme mennä lääkäriin.
Ajoittain äidin mieliala on vaihtelevainen kuolemanhalusta tai kuolemanpelosta, en aina osaa sanoa kummasta on kysymys "en minä enää tässä montaa askelta ota " tai "joutaisin jo pois" kommentein. Vielä kesällä 2009 äiti touhusi pihalla, mutta kukkapenkit ovat pikkuhiljaa ruohottuneet ja vihannesmaa on ajat sitten luovutettu. On varmasti turhauttavaa ajatella, että tiettyjä asioita ei enää jaksa eikä saisi tehdä. Samaa turhautumsita vähän minullakin! Nuo polvet; tekisipä mieli lasketella, mutta en oikein uskalla.
Äidin kommentit tulevat usein kykenemöttömyydestä johonkin arkiseen tai minuun ....ja niihin on tavattoman vaikea suhtautua. Joskus olen kommentoinut, että olet onnekas kun sinulla on pää kunnossa ja ystäviisi verrattuna olet muutenkin ikäiseksi hyvässä kunnossa. Siihen ei voi sanoa, kuinka monet ystävistäsi ovat jo kuolleet. Kerran uskalsin sanoa napakasti, että lopeta tuo synkistely, sillä koin sen minulle uhitteluna.
Selvitänpä kuitenkin terveydentilaa arvottamatta enempää tässä. Suhteemme käsittely tulee kuitenkin tehtyä moneen kertaan tulevissa postauksissa. Tässä aloittaessa on vain niin paljon assosiaatioita, jotka tulevat mieleen ja jotka ovat tärkeitäkin kuvatakseni kokonaisuuttamme.
Rytminsiirtoa ennen joulukuussa 2009sanottiin jo etukäteen, että jos ei nyt onnistu, sitä ei enää tehdä. Onko syynä ikä? Saimme selitykseksi, että toimenpiteestä voi aiheutua sydämen veritulppa. INR-verikoe eli veren paksuuden mittaus tehdään nyt joka neljäs viikko, jos se pysyy 2-3 välillä. Marevan- lääkitys on pysyvä nyt ja INR tuloksesta riippuen annostusta muutetaan.
Ruokavalioon on annettu ohjeita, joiden kanssa on vähän taiteilua. Äiti on ottanut jotkin ohjeet niin kirjaimellisesti, ettei mikään painettu tai puhuttu sana, vaikka ohjeet ovat Marevan-hoitajan antamia, saa äitiä muuttamaan alussa saatuja tai vähän väärin kuultuja ohjeita. Hernekeitto on vihreää, siis ei saa syödä, päärynät ovat vihreitä, ei siis saa syödä, on äiti tulkinnut. Ohjeissa on vain kielletty liiallinen pinaatin syöminen ja pyydetty välttämään karpaloita. Olen saanut pikkuisen korjattua noita käsityksiä. Ihan pikkuisen. Tärkein ohje on syödä normaaleissa rajoissa kaikenlaista, eikä ruokatottumuksia saisi radikaalisti muuttaa. Se tarkoittaa, ettei yhtäkkiä syötäisi kiloa päärynöitä tai porkkanoita päivässä, kun ei niitä normaalistikaan sellaisia määriä syö. Kysymyksessä on K-vitamiinpitoistan vihannesten ja hedelmien syömisen tarkkailu, sillä K-vitamiini aiheuttaa veren paksuuntumista (karpalo, pinaatti).
Olen nyt käynyt mukana Marevan-hoitajalla, ollut mukana suunnitellessa rytminsiirtoa ja saanut mielestäni paljon ohjeita. Eniten ihmetyttää näiden ohjeiden monimutkaisuus ja jotenkin ylimalkainen lääketieteellisyys; niitä on välillä vaikea omaksua minunkin, saati 87-vuotiaan. Odotellessamme Etelä-Karjalan keskussairaalassa käytäväsängyssä rytminsiirtoa (joka ei toteutunut sen takia, ettei tiedetty milloin rytmi oli mennyt paikoiltaan), tuli lopuksi lääkäri kertomaan tilanteesta. Virolainen lääkäri selitti juurta jaksaen ja tavallisella kielellä kaiken niin, että me molemmat olimme ihan ihmetyksestä ihastuksissamme. Vaikka päivystyspoliklinikalla näkyi kiire, käytäväpaikalla sen selvästi näki, lääkäri jutteli kiireettömästi paneutuen juuri yhden potilaan asiaan aivan kuin kiire ei olisi sillä hetkellä koskettanut meitä. Samalla tavalla lääkäri jutteli vieressä odotteleville kahdelle muulle ikäihmisille. Suuri kiitos!
Toinen juttu, mikiä harmituttaa välsitä, on ihan vaan pallottelu; ei sanota kunnolla mitä seuraavaksi, ja meiltä molemmilta jää joskus se oleellinen asia ...pitääkö nyt tilata laboratoria, mennä Marevan-hoitajalle, tai terveyskeskuslääkärille . Mitä yhteyttä on nimetyllä terveyskeskuslääkärillä, joka on seurannut veren paksuutta ja Marevan-hoitoa vuosia ja sillä, ettei lääkityksen muutosta toimitakaan tämä lääkäri, vaan kuka tahansa terveyskeskuksesta? Miksi hajautetaan ainakin minulle käsittämättömällä tavalla. Jos tarvitset lääkäriä, ei saa tätä äidin historiaan jo perehtynyttä lääkäriä, vaan kenet tahansa terveyskeskusläälärin? Tätä yritän vielä selvittää. Eräällä laboratoriakerralla selvisi, että aivan sama testi tarvitaan äitiä seuraavaa lääkäriä sekä rutiini Marevan-seurantaa varten. Soitin laboratorioon ja onnistuin saamaan samat testi ohjatuksi molempiin tarkoituksiin samalla kertaa. Se tuntui saavutukselta, sillä lähtöön ja laboratoriossa käyntiin menee helposti aamupäivä. Äidin puheista pätelleen on äitiä seurannut lääkäri ottanut äidin joskus aikaisemmin erityiseen tarkkailuun kiinnostuksesta, ehkä johonkin tutkimukseen. Seuraavalla kerralla menen mukaan niin kyselen vähän.
Verenpaine näyttää olevan hallinnassa. Joskus verenpaine nousee hetkittäin ja korkeimmillaan xxx. Äidillä on verenpainemittari, jolla itse mittaa noin kerran viikossa.
Lääkkeet:
Marevan, veren ohennuslääke
Primaspan, verisuonitukosten hoitoon reseptillä
Simvastatin , rasvalääke (kolestroolin kontrolloimiseksi), törmäsin hurjiin sivuvaikutuskertomuksiin!
Ramipril 5 mg x 1, verisuoni- ja sydänlääke
Bisoprolol 10 mg x 1, verisuoni- ja sydänlääke
Klotriptyl Mite, määrätty vaikeisiin päänsärkyihin tarvittaessa, joihin vahvatkaan käsikauppalääkkeet eivät tunnu auttavan, keskushermostoon vaikuttava lääke, jonka lääkeselostuksessa mainitaan, ettei rytmihäiriöistä kärsiville?
Törmäsin netissä tietoa lääkkeistä tietoa etsiessäni todelliseen viidakkoon, jopa kauhuskenaarioihin keskustelupalstoilla. Mihin voi luottaa? Siitä myöhemmin.
vasemmalla serkkuni ...yhteisiä muistoja 65 vuoden ajalta...ja molemmat kovia puhumaan ja muistelemaan
Katsoimme yhdessä tohtori Kiminkisen ohjelman. Äiti uskoo Kiminkiseen. Onneksi ohjelmassa oli Marevan-lääkityksen ohjeita uskottavaksi:
- etteikö vihanneksia saisi syödä. se on hupunpuppua, sanon minä. Vihanneksia pitää ja tulee syödä, kunhan syö niitä suunnilleen saman määrän joka päivä.
- Tiedätkö millaisesta lääkäristä ihmiset tykkää, kysyi Kiminkinen aloittevalta terveyskeskuslääkäriltä.
- Sellaisesta, joka lähettää eteenpäin. En tosin oikein tiedä vielä mikä se eteenpäin oikein on, jatkaa Kiminkinen. Kiminkis-tohtoreita saisi olla enemmänkin!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti