Yhteensä 152 vuotta

Olemme äiti ja tytär, 87 ja 64 vuotta, ikäeromme on siis 23 vuotta. Toisella meistä on kokemusta eläkkeellä olosta jo yli 30 vuotta, toisella vasta reilut 3 kuukautta. Huomasin, kuinka lähestymme toisiamme asetelmasta vanha äiti ja maailmalla kieppuva tytär. Huomasin, kuinka tiedotusvälineissä oli yhtenään - vai sattuivatko ne nyt enemmän eteeni ajankohtaisuuden vuoksi - kirjoituksia vanhenemisesta ja varsinkin vanhuuden tuomista ongelmista. Mitä ne ovat?
Mitäpä jos kirjaisin nyt omaa elämäämme. Katsotaan mitä tapahtuu!

Muutin vanhaan kotitalooni Lappeenrannan liepeille. Kirjoitan omilla nimillämme, sillä en välitä peittelyistä. Olen se mikä olen, tähän ikään päästyäni eikä minulla ole mitään syytä keneltäkään piilotella ja minut saa löytää kuka haluaa. Sama facebookissa. Kun kirjoittaa julkista blogia, tulee sanat punnittua paremmin.

Miksi sitten sauna? Sauna näyttelee tällä hetkellä suurta osaa elämässämme. Äitini 87-v oli päättänyt, että alakerran sauna pitäisi pintaremontoida. Sauna on ihan toimiva, ihanat puulämmitteisen kiukaan löylyt ovat niin tutut kuin vanha villasukka. Ulkoasu on jostain 60-luvun alusta. Pukuhuone on kaikki nämä vuodet ollut täynnä puita. Pukuhuoneena toimii vanha vihreä penkki kapeassa välieteisessä. Pirtelin pikkutyttönä sormella kuvia sen huurteiseen siniturkoosiin betoniseinään vilvotellessani.

En edes osannut saunanpeltien asentoja kun aloitin selvittelemään remontoimista viime keväänä.Siinä sitten tupsahti saunan lattialle viemäristä paskavelliä. Seisoin siinä saappaissani päivän veljeni neuvoin velliä häätämässä. Kepillä ja lorottamalla vettä viemäriin. Tilasimme lopulta puhdistusauton. Joka tapauksessa selvisi, että näin vanhassa talossa täytyy tehdä koko viemärin uudistus. Kaivettava kaikki auki tielle asti ja spiikata betonilattiat...siinä yksi uusi termi, spiikata. Okei, pintaremonttia ei kannata tehdä, ellei kaiveta koko horsseliä. Ja kun kerran...okei, samalla omakotitalon putket kaikki kannattaa uudistaa. Homma laajeni saunan pintaremontista. Opin yhtä ja toista omakotitalon sydämenlyönneistä.

Pieni esittely meistä kahdesta.
Martta, 87 v, kansakoulun keittäjä, rintamanaisveteraani ja siinä vielä aktiivinen tänäänkin. Ikäisekseen melko hyväkuntoinen, aivot terävät. Leski, tytär ja poika. Uutiset pitää katsoa joka ilta ja seurata Vanhasen touhut. "Emännän tuntee uunistaan" touhusi äiti kun odotimme lieden asentajaa. Siis pois heitettävä uuni ajaksilla putipuhtaaksi. Tästä en ollut ollenkaan samaa mieltä. Äidin selkä taipui vielä uunin pesuun.

Seija, 65 v. entisiä ammatteja on monia, yksi niistä laivameklari. Tulkki, opettajan sijainen, nakkikioskin myyjä, ravintoloitsija ja kaikenlaista muuta Suomessa ja maailmalla...teen vielä urdun kielen tulkin ja opettajan töitä kun niitä eteen tulee. Eronnut, 25-vuotiaat kaksoset. Savipajan aion rakentaa kesällä ja kärsin vieroitusoireita tällä hetkellä, sillä kävin ihanalla pajalla vuosia. Paja on Helsingissä, minä en enää. Tätä kirjoittaessani olen poikani luona Helsingissä saattamassa tytärtäni ja vävyäni Melbourneen ja aion käydä apjalla jotakin tekemässä. Parasta rentoutusta työpäivän jälkeen, paitsi nyt ei ole varsinaisia työpäiviä. Kiirettä kumminkin!