Amlopdiloplap ei taivu

Amlopdin tai sinnepäin on äidin uusi sydän- ja verenpainelääke, joka lisättiin muutama viikko sitten kohonneen verenpaineen korjaamiseen. Se onkin auttanut hyvin, mutta Amlopdinin lisäys tuntuu olevan juuri se käänne äidin elämässä, että lääkkeiden muistaminen ja oikeaan aikaan ottaminen on yhtäkkiä vaikeaa. Nimesimme lääkkeen A:ksi, mutta ei sekään auttanut. Aikaisemmin äiti ei ollut halunnut lääkerasiaa, johon päivittäiset lääkkeet jaetaan.

Nyt satuin ehdottamaan sellaisen hankkimista ja luvan sain heti! Äiti päivittelee, miten se nyt näin meni, että nämä lääkkeet minä muistin ottaa ihan itse ilman jakoa laatikkoon.
Nyt yhtäkkiä tuntuu, ettei äiti saa lääkkeitään itse jaetuksi. Olemme nyt parin viikon ajan jakaneet yhdessä viikon annokset rasiaan. 7 lääkettä + vitamiini.

Pari viikkoa sitten äiti oli 10 päivää Lappeenrannan kylpylaitoksella. Sieltä tuli vähän virkeämpänä kotiin, kehui saamiaan hoitoja. Suosikki oli hivamat-hoito.

Siellä pyydettiin äidiltä lupa osallistua Voimaa vanhuuteen-projektiin (luin sen äidin saamista papereista). Siihen näyttää kuuluvan aluksi viikottainen fysioterapeutin kotikäynti. Kotona sitten äiti jo ihmetteli, mistä ne olivat hänen nimensä saaneet ja osanneet kotiinkin tulla. Tavoitteena on liikuntakyvyn säilyttäminen mahdollisimman pitkään.
Mutta nuo lääkkeiden nimet! Eivät ne minunkaan kieleeni meinaa taipua, Bisoprol, Simvastatin, Kloptril...miksi ne ovat noin vaikeita, en tiedä. Kuulostavat hienoilta ja tärkeiltä kuin jos olisivat vaikka Isoppi, Sivati, Kloppi. Alan epäillä, että monella iäkkäällä menevät pillerit ja purkit sekaisin, jos lääkkeitä on monta.

Saku-poikani tuli muutamaksi päiväksi käymään, ja sanoi, että mummi ei ole nuoren miehen mielestä juurikaan vanhentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mummi on aina ollut sama touhukas mummi.
Mutta nyt, viimeisen vuoden aikana on tapahtunut roima muutos vanhenemisen suhteen. Niinhän se on.

Tänään äiti sanoi väsyttyään: olisin niinkuin normaalit ihmiset.

Omenapuiden kukinta on aikainen tänä vuonna. Pari päivää sitten (20.5.) olivat nuput näin herkän suloisia. Äiti yrittää noukkia rikkaruohon tai pari, ihmettelee puutarhahommiani, antaa ohjeitaan, sitten istuu pihakiikussa, väsyy ja menee pitkälleen sisälle. Äiti nukahtaa nopeasti ja saattaa nukkua 2-3 päiväunet 10 tunnin yöunien lisäksi. Hyvät unenlahjat äidillä on, mutta tahtoisi olla virkeämpi ja jaksavampi. Kun ei ole, turhautuu ja on kiukkuinen.