Äiti yllätti

- Minäkin lähden maalaismarkkinoille.
Olemme käyneet silloin tällöin kaupassa ja vierailuilla. Tänään kävelimme bussille, pitkän tovin torilla, melkoisen matkan bussia odottelemaan ja vielä pysäkiltä kotiin...en olisi uskonut! Mikä tarkoittaa, että äiti on virkistynyt talven töpöttelykävelystä ihan ihmeesti.

Sakua kun olin saattamassa, äiti oli tehnyt paljon pihatöitä, vedellyt kuivia heiniä ja kantanut multapaakkuja. Sitäkään en olisi ihan uskonut. Mutta hienoa se on! Aivan selvästi turha lääkkeiden syöminen aiheutti väsymystä ja turtumista ja töpperöisyyttä. INR-arvotkin Marevanin kontrolloimiseksi ovat olleet kerrassaane erinomaiset, parin kuukauden ajan 2.4 (suositus 3-4 välillä).

Torilla jonotimme haudutettua ruispuuroa. Sitä oli keitetty 140 litraa - jono oli useita metrejä pitkä koko ajan.
Vanhanajan ruispuuro on aina ollut suosikkini! Onhan se aika merkittävää, että palataan lapsuuteni perusasioihin, vaikka se sama ruispuuro on nyt pakattu ekologisiin teeseihin, hiilijalanjäljen vähentämiseen; ei silloin ollut muro-pika-vitaminisoitu-sokeroitu-suklaakuorrutettuja-pahviinpakattuja kaukaisesti viljaan viittaavia aamaistuotteita. Keitin muuten Pakistanissa lapsille "daliaa" vehnänjyväpuuroa, jota piti hauduttaa tunti ellei kaksi; muuta ei siellä onneksi ollut tarjollakaan (eikä muita puuroaineksia). Keitin kattilallisen daliaa ja laitoin sen annoksina pakkaseen, sillä Saku huusi kuudelta aamulla: "ÄITI PUULOO", ei ollut aikaa haudutella.

Mukaan ostimme spelttimannaryynejä ja puolukoita, joista teemme huomenna mannapuuroa. Niitä luomuruisjauhoja myös tuli mukaan. Asta-serkun kojusta olivat rieskat loppuneet, Asta nakkasikin syliini ison kurpitsan. Vie tuo! Mie vein, ja keitän ison kattilallisen soppaa siitä ja muista vihanneksista.  Koetan opettaa äidille monipuolisempaa vihannesten käyttöä. Enpäs mennytkään kauppaan ostamaan äidin jäävuorisalaattia vaan tarjosin oman maan papuja päivän vihreäksi. "En syö", mutta pienen saarnan (joita pidän melkein päivittäin), pisteli äiti niitäkin. Tarjosin raastettua punajuurta "se on kovaa". Sitten mielellään söikin, kun selitin, että sehän on sama kuin syö raastettua porkkanaa. "no kun mie en oo koskaan puhnajuurta raakana syönyt".

Torilla sateli muutamia pisaroita, myyjillä astereita ja juureksia, kurpitsoita, syksyn aarteita.  Mukaan tuli Munchenissä asuva saunaystäväni Marketta, joka kesäisin tulee saunomaan Saimaan rannoille. Marketalle huomenna hyvää kotimatkaa talvikotiin.

Kotiin tultua kaivoin ja keitin  oman maan perunoita, söimme ne  Pernajan kalastajien matjes-sillin kera, myös torilta,  niin hyvää! Sipulia, valkosipulia ja oman maan punajuuriraastetta.  Muutama raaka pensaspapu kyytipojaksi.

Minäkin nukuin pienet päiväunet, äiti tapansa mukaan pitkät päiväunet reissun ja lounaan päälle.