lauantai 18. joulukuuta 2010

Etanavoide , muita rasvoja ja suloisia salaisia ostoksia

Kuka uskoo etanaseerumivoiteeseen? Vakuutuin, sillä  olen jo yhden purkin käyttänyt, ainakin se on riittoisaa ja pehmoista . Etanavoide on jokin uusi ihmevoide, aika kallis, ja samaan kauppaan sai vielä ruusunmarjasiemenöljyä sisältävän voidegeelin.

Sitten tarvitsin hoitovoiteen, ja ystäväni neuvoi hevosbalsamipurkkia etsimään. Sen pitäisi toimia väsyneisiin koipiin kuten hevosiin ja ilmeisesti myös ...Ja samalla, kun halpaa oli, lämmittävä jalkavoide Dina  koriin. Lypsyvoide, neuvoi ystäväni, olikos se nyt vihdoin tepsivä konsti kesän alussa saamiini kutiseviin punaisiin mäkäräisen puremiin, jotka eivät meinaa millään parantua kunnolla. Perinteisen lypsäjän reseptin mukainen voide.

Kolme viimeistä ovat saksassa asuvan suomalaisen Marketan suosittelemia ja minulle valtavasta Rajamarketista löytämiämme purnukoita. Ja niin halpoja, muutamalla eurolla! Olisin epäillyt näitä juuri halvan hintansa takia itse, mutta ne ovat tunnettuja Saksassa. Hm, täällä ne ovat halpiskauppojen hyllyllyllä.

No nyt on vanhenevalle kuivalle iholleni pehmikevoiteita ja hoitovoiteita, kuusi purkkia kerralla!
Purkkiostokset tulivat mukaan kaupunkireissulta, kun asiana oli hakea äidille ja kolleegoilleen rintamaveteraanikokoustajien kuvat. Samalla matkalla torilta joulumarkkinoilta ostin lisäksi jotain, mitä tuskin uskallan tunnistaa. Hiplaan aina vauvaosaston vaatteita ja Aisha on nykinyt minut jo kymmenen vuotta sitten pois: äiti ei ole vielä aika katsella vaatteita lastenlapsille.

Salaisuutena kerrottakoon, että vuosi sitten ostin kaksi ihanaa bodya Marimekosta, koska ne olivat niin ihanan väriset, ja ajattelin, että tietenkään noita värejä ei sitten ole kun niitä todella tarvitaan. Olen vieläkin nyreissäni vuodelle 1985, kun vain hennot pastellivärit olivat muotia vauvoille ja omat kaksoseni saivat laatikoittain lahjaksi sinänsä suloisia vaatepareja, vaalenpunaista ja vaaleansinistä, vaaleanpunaista ja vaaleansinistä niin että ne pursuvat vieläkin mielessäni joka paikasta. Niinpä, eikö minulla ole hyvä syy varata jotain värikästä, ja vauvabodyt käyvät sitten kenelle tahansa (tulevalle) lapsenlapselle, sukupuolesta riippumatta.

Mutta niin, se syy miksi vauvanvaatteet tulivat tähän juttuun ikäänkuin kulman takaa. Eteeni osui torilla vauvanuken vaatteita myyvä koju. Ne piti hiplata. Valokuvakin piti ottaa. Menin pois. Ajauduin vahingossa uudelleen saman kojun eteen. Anoin periksi. Minullahan oli kotona juuri mallina olleen vauvanuken malliset kaksoset. Pörröinen pupujussiasu ja suloinen talvitakkisetti oli ihan pakko ostaa. Ai mitä äsken puhuin joka paikassa pursuavasta kyllästyttävästä vaaleansinisestä ja vaaleanpunaisesta? Unohdin jo. Katso kuvaa.

Että voisin hyvällä omalla tunnolla palata kotiin, menin vielä etsimään ulkokuistille mattoa, joka ei luistaisi. Sekin löytyi. Kaiken kaikkiaan siis nautittavan ihana ostosreissu, ja sain samalla auton sulatetuksi parkkihallissa.

Ps. tuli mieleeni tuo etanavoide, mitä niille etanoille tapahtuu ja luin tämän rauhoitukseksi
Lainaus naturamedian sivuilta:

"Koska tarhakotilo on eritteensä ansiosta arvokkaampi elävänä kuin syötynä, niitä kohdellaan hyvin. Aikaisemmin niitä pidettiin tuholaisina, koska ne syövät puutarhakasveja. Nyt ne elävät kuin ruhtinaat ja saavat popsia entisten puutarhaviljelijöiden tuotteita mielin määrin."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti