Kastellaanko pää ?

 Tällä viikolla

Sibelius-viulukilpailu, seurasin loppukilpailut kokonaan Teemalta. Finlandia-viulukonsertto on vain niin ihana ja sitä voisi kuunnella uudelleen ja uudelleen. Voittaja Nikita Boriso-Glebsky. Petteri Iivonen oli toiseksi tullut suosikkini, kolmas Esther Yoo suloinen taitava 16-vuotias. Nancy Zhou oli temperamentikkain, konsertto räiskyi, mutta olen kai tottunut partituurin mukaiseen soittoon. No olen hieman lainannut kommentaattorien puheista, tekniikasta en oikeasti tiedä mitään, en osaa soittaa enkä laulaa. Musiikista osaan nauttia täysillä omalla tavallani, tunteella. Olo on niin auvoinen musiikin kuuntelemisen mukana.

Päätin ostaa herkkuani Manchego-juustoa ja jotain soppaan ripoteltavaksi, että saisin lisää proteiinia siihen. Ostin sinihomejuustoa, niin kauniissa rasiassa Brietä, tässä välissä ajattelin, että kympillä riittää, nappasin vielä salaatin substanssiksi fetaa mausteisessa oliiviöljyssä....melkein synnillinen olo ja vatsa täysi valitsemisesta...vielä paketti vuohenjuustoa. Mietin samalla miten paljon sitä rasvaa oikein saa syödä? Paino vaan  ei näytä putoavan. On VHH dieettini 5. päivä. Pitää tutkia lisää, jos jokin ei ei ole tasapainossa. Manchegon söin viulukilpailun aikana omenan kera. Siinä illalliseni.

Aamiaiseksi A-jugurttia ja omenahilloa sokeritta, oman pihan omenoista. Ei siis lisäaineita. Onkohan tuossa VHH dieettiin liikaa hedelmäsokeria. Päivälliseksi linssi-vihanneskeitto juustoraasteen ja mausteisen öljylorauksen  kera. Puoli paprikaa. Kuppi maitokahvia. Illalliseksi 200 g Manchegoa ja omena, 2 lasia omaa sokeritonta omenamehua. Jälleen, onko omenamehu ongelma hiilihydraatteineen? Olo aika täysi.

Aiemmin viikolla kävimme äidin kanssa lääkärissä. Aikaisempi verenpainelääke (niitä on nyt kolme erilaista) Amlodipin 2,5 g aloitettiin uudelleen, nyt sen nimi oli muuttunut: Amlo...  Päänsärky alkaa jo hieman hellittää. Lääkäri oli nuori ja äidin mieleen, koska tuttavallisesti kyseli asioita. Vaikka äiti kotona valittaa yleistä kehnoa oloa, ei lääkärille maininnut muuta kuin päänsäryn ja ummetuksen. Ummetuskin on hoidossa, sillä sain maaniteltua äidin syömään aamiaisella pellavansiemenrouhetta. Ostin myös Glauber-suolaa, kun lääkäri kehoitti ottamaan Duphalacia. Luonnonkonstit ensin, jos vain mahdollista!

Joulukortit on jo kirjoitettu ja kaksi kaukaisempaa lähetettykin. Korttien valintaan en puuttunut, äiti vietti pitkän tovin valitessaan kortteja, Ellille leikillinen, mieluiten runolla, ulkomaille Suomi-luminen, vanhemmille sukulaisille rauhallinen, enkeli kultakoristein sopikin monelle. Sitten vietimme tovin kirjoitellen, useimmille äiti mietti henkilökohtaisen viestin. Siis Saku siel Kiinassa

Vesijuoksemassa tiistaina. Maanantaina, keskiviikkona  ja perjantaina avannossa, torstaina reippaalla potkurilenkillä.

Ulkona on aivan postikorttitunnelma. Alkuviikon ennätyspakkaset lähes - 20 ovat lauhtuneet ja torstaina oli -6, naseva potkurikeli. Lunta satelee vähän väliä ja nyt lauantaina on taas -10 pakkasta. Lumitöihin ja sitten saunaan.

Skypettelyä Melbourneen. Kesäloma on Australiassa alkanut ja ihanat opiskelijani saavat rentoutua helmikuun lopulle asti. Aishalla on tosin tehtävänä tutkielman aiheen ja lähteiden miettiminen; Aisha suunnittelee maahanmuuttajanuorten ongelmista tutkielmaa, joka kattaisi sekä historian että antropologian. Nyt  on kandivaihe suoritettu. Ensi vuosi on ns. ylimääräinen honours-vuosi, johon otetaan parhaimmat opiskelijat. Sitten jatkuvat maisteriopinnot - Aisha voisi proffan mukaan aloittaa suoraan tohtoriopinnot. Opiskelun kulku on vähän erilainen kuin mihin Suomessa on totuttu. Onnea rakkailleni siellä kaukana, hienosti olette opinnoissanne suoriutuneet. Ylpeä äiti.

Perjantain saunakeskustelu sujahti jälleen ei mitenkään yllätyksenä se, dieetteihin. VHH dieetti sai etupäässä hyväksyviä kommentteja, alku-raju-Atkins varoituksia kyllä. Timmi ikäiseni urheilija saunan lauteilla esitti järkevän muodon asiasta; VHH laiduttaa kyllä nopeasti, eikä hän suositellut rajua alakarppausta, mutta järkevää vaihtoehtoa, jossa proteenit ja rasvat ovat tärkeitä. Ilman rasvoja ei selviä kukaan, sanoi hän ja voita sen olla pitää. Keskustelu siirtyi margariinijuttuihin. Ehkä avantoihmiset ovat keskimäärin valveutuneempaa terveytensä suhteen, sillä margariinia en kuullut kenenkään puolustavan. Lähiruoka, mahdollisimman prosessoimaton ruoka olivat avainsanoja, kuinkas muuten! Ja sitten avantoon.

Kastellaanko pää? Minusta kerran tai kaksi pitää pää kastella, jotta olo olisi mahdollisimman raikas, siis avannossa käynnin yhteydessä. Useakin avantouimari on kastellut päänsä vuosia. Lääkärit eivät hyväksy pään kastelua. Joka tapauksessa, ilman kylmetessä avanto tuntuu aina vaan lämpimämmöltä, ihan linnunmaitoa; tosin eihän se vesi tuosta enää kylmene, vesi on juuri siinä ja siinä ennen jäätymispistettä asteen tai kaksi plussan puolella. Kun -10C  asteessa kävelee saunasta rappuset alas ja tarttuu jäisiin kaiteisiin avantoon laskeutuessa, -2C vesi ei enää niin jäistä olekaan. Vau!

Lumitöissä vierähti tunnin verran. Piha risteili jäniksen jälkiä. Hops, minne olivat menneet muutamat lehtikaalin lehdet, joita koeluonteisesti jätin kasvimaalle. Terhakat varrenpätkät vielä törröttivät lumesta. Taidan ensi vuonna kasvattaa reilumman rivin lehtikaalia ja jättää pupuille. Takapihan takana metsän puolella on harpponut joku isompikin eläin. Veljen kanssa tutkimme mikä se mahtaa olla.

Tassun jäljet eivät jää pehmeään lumeen tarpeeksi selvinä tunnistamiseen. Viime kesänä näimme supikoiran ihan rappusten vierellä useaan kertaan, ja tiuhat jäljet johtivat lautakasan alle, myöhemmin sille tarkoitettuun häkkiin tulikin hilleri. Se laskettiin kauemmas metsään. Supi oli ovelampi. Sekin olisi viety metsästäjien ohjeen mukaan kauemmas vapauteen. "Mummo, pihalla on pesusieni", ilmoitti Aapo innoissaan ja aikuiset eivät oikein 6-vuotiaan juttuja ottaneet todesta, kunnes pesusieni-supi  näyttäytyi muillekin.

Mietin jo maitokahvin ääressä lounasta. Ensin aloitan lainaamani Antti Heikkilän Hyvän olon Keittokirjan tutkimisen.  Ennen saunaa skypettelin vielä Kiinaan ja tapasin kasvokkain Sakun kurssikaverin ghanalaisen Portian, joka tuli Sakun huoneeseen kiinankielen kirja kainalossa kysymään jotain.

Huomenna on ohjelmassa karjalanpiirakoiden tekoa naapurin Anittan kanssa, tehdään joulupiirakat. Enhän minä niitä nyt maistelekaan, VHH-kiellettyjä! Annan luvan yhteen.