Upeita naisia ja perunalaatikkoa jouluaaton iltana

Parasta perunalaatikkoa talvi-illan pimetessä-kirjoitus toisessa blogissani on ollut hakutilastojen mukaan huiman suosittu (siellä onkin äitini perunalaatikon ohje). Juuri jouluaattona, tänään, hakuja sivulle tuli 83! Perinneruokia kai arvostetaan uudelleen. Alunperin kirjoittelin matkablogina aloittamaani http://www.siperiankautta.blogspot.com/ blogia. Koska mukaan hiipi kaikenlaista äidin ja tyttären vanhenemiseen liittyvää ja myös perinneruokajuttuja, aloitin rinnalle tämän "mummoblogin" lähinnä kahdelle kaukana asuvalle rakkaimmalle lapselleni, joita kiinnostavat meidän, äidin ja mummin päivittäiset, ihan tavallisetkin touhut.

Ja voi, kirjoittaessani hengen ja ruumiin innoituksessa upeista naisista saunassa
juuri tuolla otsikolla tähän blogiin, yksi suosituimmista hakusanoista tänne on ollut juuri upeat naiset!
Saattaa  sivuille eksynyt ihmetellä eli pettyä, sillä uskon että aivan toisenlaiset ihanat naiset ovat hakijalla mielessä, eivät ihanat vanhenevat nakunaiset avantosaunalla. Avantosauna niin talvella kuin pitkin vuotta on terveyslähteeni ja parasta rentoutumista. Ja jaksan siitä aina keksiä jotain sanottavaa.

Tänään on ollut perinneruoan päivä, jouluaatto. Aattoillan vietimme veljen perheessä naapurissa perinteisen jouluruuan parissa. Tänä vuonna pienellä joukolla, sillä viime joulun läheiset ja vieraat ovat kaukana. Äiti ei jaksanut lähteä -27C pakkasessa hautuumaalle. Itsekin just ja just sain käden lapasesta sytyttääkseni hautakynttilät. Haudalla käynti luo joulun tunnelman.

Jouluterveiset saimme ensin Uudesta Seelannista Dunedinin kaupungista hostellin baarista, jossa Aisha naputteli internetissä sikäläistä aikaa iltayhdeltätoista noi +15 C lämpimissä grillijuhlissa. Sitten tuli Saku linjoille, oli lukemassa tenttiin ghanalaisen Kwamen kanssa Dalianissa Kiinassa, missä olikin yllättäen valkoinen joulu. Pakkanen oli siellä ehkä talven korkeimmillaan, noin -10C. Tuli mieleen pyytää Sakulta parin kaverin yhteystiedot, jos vaikkapa jotain sattuisi enkä saa poikaani yhteyttä. Esimerkiksi Korean raja on aika lähellä ja jos siellä Pohjois-Korea uhkailee ydinaseella, voi jotain tapahtuakin. Toivottavasti ei.

Illalla juttelin chatissa Pakistanissa tapaamani, sittemmin perheystävämme hollantilaisen Marjanin kanssa, joka asuu Torontossa. Ja sitten tuli linjalle Meksu-Nigel Melbournessa, Austraiassa pitäisi olla kesä kuumimmillaan, mutta shortsit sai unohtaa tänä vuonna, kylmää ja sateista sielläkin. Juteltiin Maxista ja Maxin jouluruuista; katkarapuja ja kolmea sorttia meetvurstia oli Max-koiralla kupissaan. Samat herkut Meksun lautasella. Aishalla brietä, avokaadoja ja päärynöitä. En muistanutkaan kysyä Sakun päivän menyytä.

Stingin joulukonsertin perinteiset englantilaiset ja irlantilaiset joululaulut soivat taustalla. Hyvää joulunaikaa kaikille!